Loimen loppu

Pitkän pitkä mattoloimi lähenee viimein loppuaan. Tämä keväisen vaalea eteisen matto on jo irrotettu, ja mittailin jäljellä olevan loimen. Vielä riittää toiseen samanlaiseen, ja ehkä pieneen reimunkirjavaan kynnysmattoon myös. Kangaspuut on olleet koottuina takkahuoneessa jo yli kome vuotta. Kuopusta ei vielä sillloin näkynyt, kun kävin luomassa loimen Oulun Maakarin yhteydessä olevassa Taito-keskuksessa. Hui miten vuodet vierii…

Mietiskelin, kannattaisiko kangaspuut välillä purkaa pois, kun ne vievät aika ison tilan meidän monitoimihuoneesta. Takkahuoneessa lämmitetään takkaa ja leivinuunia, kuivataan pyykit ja märät ulkovaatteet, säilytetään polttopuita, rimpuillaan voimistelurenkaissa ja keväisin vielä kasvatetaan taimia. Aloittamisen kynnys on vain aika korkea, jos maton kutominen pitää aloittaa puiden kokoamisella.

Monitoimihuone au naturel

Niin ja mihin sitä säilöö kaikki kuteet? Jos ei kerta kangaspuiden alle.

Kevättä on ilmassa, kun lapset kyselevät ennen joulua luvattujen kynsikkäiden perään. Eilen sain puikoille ensimmäiset. Lankana on 2 1/2 puikoilla neulottava Opal Suprise, jossa on hieman kimalletta seasssa. Kuvassa olevat kynsikkäät menivät lahjaksi lapsen kaverille.

Lanka oli ihan miellyttävää neuloa ja valmis raidoitus sai homman luistamaan nopeasti. 100 gramman kerästä tulee ainakin toiset vielä!

Kevätterkuin

-Marjukka

 

 

 

Viherkaipuuta ja taimitilannekatsaus

Joulun jälkeinen sairasteluputki on vähän syönyt naista ja bloggausintoa. Itse olen kyllä ollut lähinnä sairaanhoitajan roolissa, mutta räkänokkia ja sotkuista kotia ei ole tehnyt mieli dokumentoida. Nyt alkoi nuutumus tympäistä ja viherryksen kaipuussa laitoin vihanneskrassin sekä auringonkukan siemenet versomaan.Kaupan minttu on pärjäillyt hyvin kasvivalon ja altakastelun turvin. Eilen löysin kaupasta kotimaista pinaattiakin. Kohta pyörähtää esimmäiset viherpirtelöt blenderissä!

Taimien sijoituspaikkana on ensimmäistä kertaa toiminut olohuoneen lännenpuoleinen ikkuna. Eteläpuoleisia ei valitettavasti tästä huushollista löydy. Lisänä on ollut kasvivalo, jonka loimotus muuten hämärässä kodissa on kyllä aika kaamea.

Tammikuun lopun kyvökset itivät oikein mukavasti. Paprikat ja chilit, myös ne itse kerätyt siemenet ovat hyvässä kasvussa ja kaipaisivat kipeästi jo lannoitusta, mutta kun ei sitä ruokakauppareissulla vain muista niille hakea ruokaa.

Petunioille ja lumihiutaleelle kävi tänä vuonna huonosti. Itivät kyllä, mutta puhtaista kylvöastioista huolimatta nuupahtivat pian. Koreakärsämö päätyi leikkien päätteeksi lattialle, mutta onneksi siemeniä oli uusintakylvöön.

Helmikuun lobeliat

Helmikuun alussa oli taas passelit kylvöpäivät. Silloin multaan pääsivät

-tomaatit Ananas, Bumble Bee, Tigerella, Maskotka, Outdoor Girl, Gardener´s Delight, Tiny Tim, Incas, Gold Nuggetja Black Opal

-lobeliat

-diascia

-kosmos (Double Click Cranberries)

-nukenkaulus

-reunuspäivänkakkaralajikkeiden pussinpohjat

-vaaleanpunainen salvia

-rohtosamettikukka

-ryytisalvia

-leijonankita

-sekä ikivanha narsissitupakan pussinpohja

Reunuspäivänkakkarat itivät heikosti, vain yhtä lajiketta nousi jokunen sirkkataimi. Tupakka ja rohtosamettikukka odottavat vielä muutaman viikon muovin alla, tuleeko niistä mitään. Tammikuun kyvöistä pagodikärhö ja verbenat lähtivät kuistiin kylmäkäsittelyyn. Muutakin tekisi vielä heittää multaan, mutta yritän malttaa samettikukkien, tsinnioiden ja kosmosten kanssa vielä hetken.

Peruspelakuut selvisivät talvesta ja ovat jo hyvässä kasvussa. Mummultani tuodut taas varistivat lehdet eikä uutta kasvua näy. Samoin syksyllä otetut tuoksupelargonin pistokkaat uupuivat talveen. Lannoitetta ostamaan näillekin!

Lunta vain tulee lisää, mutta uskon varassa mennään kesää kohti 🙂

–Marjukka