Uunista ulos

Kahden viikon influenssakoomailun jälkeen vapaa viikonloppu, ja teki mieli tehdä jotain erilaista. Ulkoiluun ja urheiluun ei vielä uskaltanut paneutua, mutta kun pakkanen pakotti lämmittämään uunia, niin ryhdyimme leipomishommiin. Olen monet kerrat vierestä katsonut rieskan leipomista, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun itse leivoin ohrarieskaa. Ja on sentään asuttu uunin kyljessä jo kohta kahdeksan vuotta. Kylmää vettä, ohrajauhoja ja suolaa…

Hyvin maistui. Uunin vähän jäähdyttyä siellä paistui aamupuuron loppu sämpylöiksi. Ja vielä vähän myöhemmin yksi vuokaleipäkin.

Ja vaikkei elämä aina niin hohdokasta olekaan, ainakin kupissa on kultareuna!

-Marjukka

 

P.S. Ensimmäiset kylvöt on tehty myös, jättiverbenaa helmikuun 1. päivänä.

 

Kohta mennään lujaa

Viime viikot ovat koetelleet kärsivällisyyttä. Kylmiä ja tuulisia päiviä, vielä kylmempiä öitä, räntää ja rakeita. Yöllä alkanut sade ja kymmenen asteen lämpötila sekä tulevan viikon sääennuste lupaavat kuitenkin vihreää räjähdystä… puutarhaelämästä voi päästä nauttimaan jopa ilman villapaitaa.

Narsissit ovat avanneet ensimmäiset kukkansa, samoin esikasvatetut kosmokset. Kirjopikarililja vielä odottelee.

Tomaatit, paprikat ja chilit ovat muuttaneet kasvihuoneeseen, ulos seinustalle sijoitettavat tomaatit lämmittelevät vielä muovihupun suojassa.

Kasvimaalla ja kesäkukkaistutuksissa on vielä hommaa, ja sitten täytyy varmaan aloittaa kevään toinen kitkentäkierros.

Maja on kutakuinkin valmis. Kepparitalli myös, mutta siitä juttua myöhemmin.

Viikon kaunotar, esikko Raili.

Aurinkoa! Lämpöä!

t. Marjukka

Tositoimissa

On taas se aika vuodesta, että lapset ja mies syövät eineksiä ja melkein mihin vain voi saada luvan, kunhan äiti vain saa hommailla pihalla rauhassa.

Yleisnäkymät ovat vielä nätisti sanottuna ankeahkot. Lumet ovat kuitenkin sulaneet, ainoastaan pohjoisen puolella on pikku lämpäre lunta. Piha on kuin pommin jäljiltä – pari kuoppaa ja kaivantoa, mulloksella olevaa nurmialuetta, omat työvälineet ja muut romut sekä lasten lelut suloisesti sikin sokin. Tämän kesän haaste voisi olla pitää ne omat työvälineet tallessa.

Ihania pikkukukkijoita. Posliinihyasintti, valkoinen ja sininen idänsinililja, kevättähti, kevätkaihonkukka, krookus. Näitä voisi aina istuttaa lisää. Ja hyvin ne leviävät itsekseenkin.

Sekä kasvihuoneessa että sisällä on tungosta. Tomaatit ja chilit olivat niin poloisia pienissä purkeissaan, että siirsin ne jo isompiin astioihin. Kaikkein karskeimmat tomaatit lähtivät jo kasvihuoneeseen pienen muovihuoneen suojiin. Kaalit ovat taimettuneet mukavasti kasvihuoneessa, niitä täytyy harventaa ja kohta lannoittaakin.

Retiisi, rukola ja malabarinpinaatti.

Tomaatteja ja paprikoita lukuunottamatta muut taimet saavat ulkoilla päivittäin. Yläkuvan vesimeloneille olen rakennellut isoa lavaa. Perunat taidan kohta istuttaakin, yhdssä härkäpavun taimien kanssa. Tänä vuonna niiden paikka on valoisimmassa ja lämpimimmässä kasvimaan osassa. Hallaharso pitää kyllä olla suojana…

Ja lopuksi viikon kaunotar, kosmoskukka Xanthos. Voi mikä sitruunankeltainen sävy!

-Marjukka

Kesä kävi täällä

Edistystä, eikö totta?

Vapusta on viikko ja vielä riittää lapioitavaa. Olen sulatellut lumenkolauspaikkoja ja kyllä vain, muutama kukkapenkki on jo lumesta vapaa. Eilinen kesäinen sää sai lapset ja puutarhahöppänän pörräämään kuin sekopäiset kimalaiset.  Nyt on taas toinen ääni kellossa ja saadaan varautua ainakin viikon verran kylmiin keleihin ja pakkasöihin. Mies lupasi ystävällisesti viritellä ajastimen auton sisätilalämppäriin, joten taidan välttyä taimien juoksuttamiselta.

Näiden kuskailussa olisikin jo hommaa.

Viikko sitten kylvetyt kaalit, retiisit ja rukola itivät nopeasti. Salaattia ei vielä näy.

Pienessä kasvihuoneessa voi tulla myös kuuma. Aurinkoisena päivänä pitää olla jo aamusta valmiina avaamaan minikasvihuoneen vetoketjut. Nämä samettikukat olivat kärähtäneet eilisaamupäivän kuumuudessa. Onneksi vain osa lehdistä!

Ikkunanpokakin irtosi jäästä ja lämmittää nyt pientä lavaa. Maan pinnasta korkeammalla oleva multa on kyllä vielä roudassa, vaikka lasi on jo pari päivää lämmittänyt. Suurin osa kasvimaata on sen sijaan jo muokattavassa kunnossa. Mutta saa sekin hieman kuivahtaa ensin!

”Tulppaanipelto” 6.5.

Tämä kohta näytti jo kivalta!

10 sentin jääkansi nurmikolla

Ei puutu kuin kunnon jääkellari…

Nurmikolla on kymmenen sentin jääkansi. Ei puutu kuin kunnon jääkellari…

Ylemmässä kuvassa tähkälaventelin talvehtimiskokeilua. Istutin ne kesällä hiekkaiseen kohopenkkiin. Ei aivan toivottomalta näytä, mutta alemman kuvan iisoppi on selvästi sitkeämpää tekoa. Se sietää leikkausta ja lisääntyy jopa itsekseen siemenistä. Lapintytön laventeli 🙂

Hän aikoo alkaa jo kesälle. Pikkuherukka on aikaisin lehdessä.

Aika rotjakkeita jo nämä kaksi helmikuussa kylvettyä Maskotka-tomaatintainta. Siirtyivät jo isompaan astiaan ja kuistiin aikuisten osastolle. Muut vielä katselevat kaikista akkunoista kaiholla ulos.

Ja lopuksi viikon kaunottaret.

 

-Marjukka

Kepulikonstit käyttöön

Hetken kestää vielä ennen kuin talikko pääsee hommiin.

Sillä välin levoton puutarhuri ottaa konstit käyttöön.

Askarreltuaan sisätiloissa puuttuvan palasen kasvihuoneen takaseinään, hän lapioi itsensä ja pitkän sähköjohdon asennushommiin. Kasvihuonemuovilla päällystetty kehikko toimii toivottavasti myös tuuletusluukkuna kuumemmilla keleillä!

Kasvihuoneen kasvihuone on mainio keksintö. Ostin naapurimaan puolelta Rustasta viljelylaatikon ja minikasvihuoneen sekä lavakaulukseen kiinnitettävän muovikatoksen. Minikasvihuoneen hyllyille pääsivät kaikkein parhaiten kylmää sietävät kesäkukat sekä perennat. Samettikukat, kosmokset ja lobeliat eivät ole kokemusteni mukaan kärsineet viileästä enää isompina taimina. Toki ne ovat kuistissa tottuneet jo alle kymmenen asteen yölämpötiloihin. Hyvin on nyt pari nolla-asteista yötä pärjätty kasvihuoneessa.

Taimet matkalla kasvihuoneeseen.

Viljelylaatikkoon kylvin salaattia, rukolaa, retiisiä sekä erilaisten kaalien taimia. Mietin vielä, pitäisikö kaalit tuoda sisälle itämään, vaikka ainakin kuistissa 10 asteen lämpötilassa ne itivät hyvin. Korkeat päivälämpötilat ja valonpuute tekivät taimista vähän honteloita, ja siksi kylvin uusiksi. Eristeenä on siis kasvihuoneen lisäksi viljelylaatikon kennolevyt ja finnfoam vasten betonilaattoja. Suunnittelin siirtäväni viljelylaatikon sitten tomaattien tieltä ulos. Silloin siihen voisi istuttaa vaikka basilikat tai avomaankurkkuja…

Kasvimaalle, marjapensaille ja hedelmäpuille pari viikkoa sitten levitetty tuhka on jouduttanut lumen sulamista kovasti. Nyt alkaa jo multa näkyä niillä kohdin, kun toisaalla on vielä puolen metrin lumikerros.

Syksyllä ulos unohtuneen ikkunanpokan sulamista vielä odotellaan. Tälle on vieressä vielä lumen peitossa sopivan kokoinen viljelylaatikko, johon yleensä kylvän salaattia jo huhtikuun lopussa. Lasi jouduttaa ensimmäistä satoa.

Raparperille laitoin myös lämpöpyydyksen. Tässä kuusten ja kompostin katveessa lunta ei kerry kovin paksulti. Pitää näille nurkille istuttaa kesällä myös jotain muuta varhaista satoa tuottavaa monivuotista kasvia!

Aurinko paistaa ja puutarhurin mieliala nousee samaa tahtia lämpötilan kanssa. Nyt vaan tiluksia tarkastamaan 🙂

-Marjukka

Malttamattomuutta

Tein sen taas. Pakko on kaivaa kukkapenkit esille. Illan pimeydessä kyllä yritin, mutta taas sai naapuri minut kiinni tästä älyvapaasta hommasta. ”Mutta kun meillä aina lumet kolataan just tähän…” yritin selitellä.

Samaan aikaan kinosten kanssa on kyllä nähty ensimmäiset sinililjojen piipot, joten ei tässä hätää.

Perennat ja kesäkukat kaipaisivat jo vähintäänkin kasvihuoneeseen. Täytyy vain ensin tehdä siellä vähän remonttia, kun ilman takaseinää voi olla turhan vilpoisat yöt heillä siellä.

Kosmoskukat , tsinniat, samettikukat sekä leijonankidat tuli kylvettyä hieman liian aikaisin. Taas.

Kylvö- ja istutusapua  tulee yllätyksenä ja pyytämättä. Kanankakkapurkki oli tänään erityisen kiinnostava, ja sillä lannoitettiinkin aina kun silmä vältti.

Lumesta huolimatta elämän parhautta tämä kevät.

-Marjukka

P.S. Perjantaina lähdin virkistäytymään ja vähän ”katselemaan” siemeniä paikalliseen Hankkijaan. Toivon mukaan syksyllä syödään vesimelonia.

Multasotkua ja pääsiäissiivoja

Pääsiäiseksi on tiedossa vielä hyviä hiihtokelejä. Hiihtämisestä on tullut minun uusi talvi-iloni. Sen kanssa on helpompi odotella puutarhakelejä!

Näin kutsuva näkymä on tervehtinyt sisääntulijoita jo pari viikkoa. Huomasin, että kuistissa kylvöt ja taimien koulinta sujuvat mukavasti, aurinkoisena päivänä siellä on ihan kasvihuonetunnelmat. Meillä on siis tällainen talvella viileä kuisti, jossa lämpöjä pidetään plussan puolella sähköpatterin avulla.

Lasten kaverit vähän ihmettelevät näkyä. Eräänä päivänä kuulin Velipojan toteavan ihmettelyihin vain, että ”Meidän äiti kasvattaa kaikkea mitä se lehdessä näkee…”

Pääsiäiseksi kuitenkin vähän siivompaa näkymää.

Olin ajatellut vain siivota mullat ja imuroida, mutta päädyin sitten pesemään ikkunat, vahaamaan lattian ja käsittelemään kaapinovet puuöljyllä. Vahaa ja öljyä etsiessä piti järjestää ja inventoida siivouskomerokin. No nyt onkin kuisti siistein huone meillä 😉

Kaksi helmikuussa kylvettyä tomaatin tainta tekee jo kukkanuppuja. Maaliskuun kylvöt siirsin juuri isompiin astioihin.

Chileihin ja paprikoihin näyttää myös muodostuvan kukkia. Ne pitäisi kyllä raaskia vielä nyppiä pois, jota sato olisi runsaampi.

Palmusunnuntain asuja suunnitellaan jo kovasti. Pitääkin passittaa lapset pajunoksia hakemaan!

-Marjukka

Viherkaipuuta ja taimitilannekatsaus

Joulun jälkeinen sairasteluputki on vähän syönyt naista ja bloggausintoa. Itse olen kyllä ollut lähinnä sairaanhoitajan roolissa, mutta räkänokkia ja sotkuista kotia ei ole tehnyt mieli dokumentoida. Nyt alkoi nuutumus tympäistä ja viherryksen kaipuussa laitoin vihanneskrassin sekä auringonkukan siemenet versomaan.Kaupan minttu on pärjäillyt hyvin kasvivalon ja altakastelun turvin. Eilen löysin kaupasta kotimaista pinaattiakin. Kohta pyörähtää esimmäiset viherpirtelöt blenderissä!

Taimien sijoituspaikkana on ensimmäistä kertaa toiminut olohuoneen lännenpuoleinen ikkuna. Eteläpuoleisia ei valitettavasti tästä huushollista löydy. Lisänä on ollut kasvivalo, jonka loimotus muuten hämärässä kodissa on kyllä aika kaamea.

Tammikuun lopun kyvökset itivät oikein mukavasti. Paprikat ja chilit, myös ne itse kerätyt siemenet ovat hyvässä kasvussa ja kaipaisivat kipeästi jo lannoitusta, mutta kun ei sitä ruokakauppareissulla vain muista niille hakea ruokaa.

Petunioille ja lumihiutaleelle kävi tänä vuonna huonosti. Itivät kyllä, mutta puhtaista kylvöastioista huolimatta nuupahtivat pian. Koreakärsämö päätyi leikkien päätteeksi lattialle, mutta onneksi siemeniä oli uusintakylvöön.

Helmikuun lobeliat

Helmikuun alussa oli taas passelit kylvöpäivät. Silloin multaan pääsivät

-tomaatit Ananas, Bumble Bee, Tigerella, Maskotka, Outdoor Girl, Gardener´s Delight, Tiny Tim, Incas, Gold Nuggetja Black Opal

-lobeliat

-diascia

-kosmos (Double Click Cranberries)

-nukenkaulus

-reunuspäivänkakkaralajikkeiden pussinpohjat

-vaaleanpunainen salvia

-rohtosamettikukka

-ryytisalvia

-leijonankita

-sekä ikivanha narsissitupakan pussinpohja

Reunuspäivänkakkarat itivät heikosti, vain yhtä lajiketta nousi jokunen sirkkataimi. Tupakka ja rohtosamettikukka odottavat vielä muutaman viikon muovin alla, tuleeko niistä mitään. Tammikuun kyvöistä pagodikärhö ja verbenat lähtivät kuistiin kylmäkäsittelyyn. Muutakin tekisi vielä heittää multaan, mutta yritän malttaa samettikukkien, tsinnioiden ja kosmosten kanssa vielä hetken.

Peruspelakuut selvisivät talvesta ja ovat jo hyvässä kasvussa. Mummultani tuodut taas varistivat lehdet eikä uutta kasvua näy. Samoin syksyllä otetut tuoksupelargonin pistokkaat uupuivat talveen. Lannoitetta ostamaan näillekin!

Lunta vain tulee lisää, mutta uskon varassa mennään kesää kohti 🙂

–Marjukka

Kevättä kynttelistä

Vaikka kynttilänpäivä onkin vasta ensi sunnuntaina.

Viikonloppuna tein ensimmäiset kylvöt. Pääasiassa perennoja, mutta myös paprikaa ja chiliä, jotka tuottavat varmemmin satoa, kun saavat pitkän esikasvatuksen.

Kokeilin ensimmäistä kertaa siementen esi-idättämistä. Kiinnostaa nähdä, miten viime syksynä kerätyt paprikan ja chilin siemenet itävät. Ja näin säästyy tilaa ja vaivaakin, kun ei tarvitse erikseen koulia pikkutaimia.

Petunian ja suklaakosmuksenkin kylvin, vaikka niille saattoi olla vähän liian aikaista. Verbenat vaativat myös pitkää esikasvatusta, vaikka ovatkin yksivuotisia.

Vielä ensimmäiset yrttierät – basilikaa, timjamia, oreganoa, pyöröminttua. Timjami oli jo kahdessa vuorokaudessa itänytkin! Samoin koreakärsämö. Onkohan tässä kuunvaihehommassa oikeasti jotain itua? Vielä pari viikkoa jatkuu hyvä kylvöaika, joten taidan kylvää tomaattiakin. Ihan vain yhden tai kaksi…

-Marjukka