Vapunaattona yleisnäkymä pihalla on tämä. Lumi sulaa aika hitaasti, kun yöllä on pakkasta. Kasvimaa on kuitenkin lähes lumeton, ja roudaton, mikä tärkeintä. Pääsinkin yllätyksekseni koilliskulmalle maata kääntämään. Ihanaa multaa.
Kaivauksilla erottui neljäntyyppistä löytöä:
- Pikkuruisia maa-artisokan mukuloita
- Viime syksyllä löytämättä jääneitä perunoita
- Koilliskulman ikiriesan peltovalvatin juuria
- Juolavehnän juuria, ei niin iso ongelma
Peltovalvatin juuret (kuvassa keskellä) ovat kyllä niin mukavan mureita ja rapsakoita, että sääli, ettei niillä ole hyötykäyttöä! Kasvukykykin on mahtava, ja joka juurenpalasta syntyy lisää. Maa-artisokat täytyy haudata uudestaan, ei niistä ollut vielä keitoksi asti. Kantakin voi olla aivan väärä tänne pohjoiseen, kun ruotsinmaalta oli tämä pussi tullut marketin vihannesosastolle.
Ja nyt on sitten kylvetty palsternakka ja hieman salaattia. Kylvin salaatin kokeeksi kasvihuoneeseen parvekelaatikkoon ja avomaalle harson alle. Kiinnostaa nähdä, millainen ero itämisessä ja kasvussa on.
Pikkuiset sipulikukat ovat aurinkoisilla paikoilla jo hyvässä vauhdissa. Viimeinkin olen osannut istuttaa niitä sinne, mistä lumi ensimmäisenä sulaa. Joitakin joutuu tosin ihailemaan pitkävartiset saappaat jalassa.
Kuvasta huomaa, että hangella on ollut myös pikkuystävien ”valkoinen viileä vessa”. Jänis- ja kauristuhot ovat käyntikorteista huolimatta olleet toistaiseksi vähäiset.
Kylläpä se tästä taas kesäksi muuttuu.
-Marjukka