Niin ne tomaatit. Ensimmäisestä säilöntäerästä syntyi tomaattikastiketta jauhelihan kaveriksi tai pizzan päälle. Otin reseptiin suuntaa Rosson tomaattikastikkeen ohjeesta, joka löytyy esimerkiksi täältä. Meillä pääsato oli tällä kertaa kirsikkatomaatin kokoista Maskotkaa, joten jätin tomaatin kalttaamiset väliin. Kastikkeeseen tuli siis tomaatit kuorineen. Soseutin sauvasekoittimella kastikkeen sekä ennen keittämistä että kastikkeen jähdyttyä, ja se auttoi hyvin kuituisten kuorten hienontamiseen. Sitten vain osa pakasteeseen ja osa päivälliseksi. Tätä pitää varmaan tehdä vielä lisää, kun tomaatteja yhä kypsyy. Vain ripauksenkin väriä saaneet pudonneet raakileetkin ovat kypsyneet hyvin kulhossa punaisempien kaverien kanssa. Tomaattikeittoakin pitää varmaan testata.
Omat omenapuut tekivät tänä vuonna ilahduttavan paljon omppuja. Ne eivät ole vielä ihan parhaassa satoiässä – vanhimmat on istutettu kuusi vuotta sitten – joten kaikki mitä kypsyi, syödään sellaisenaan. Mutta naapurin omenasatoa katsellessa sai muutaman kerran hieraista silmiään. Siitä riitti meillekin hillottavaksi. En meinaa uskoa, että täällä kuutosvyöhykkeellä kasvaa tuon kokoisia hedelmiä. Lajike on Tsaarin kilpi, kirpakka talousomena. Se pitää koittaa ensi kesänä metsästää omallekin pihalle. Jos joku kaipaa vinkkiä herkulliseen syöntiomenaan, niin Junost on sellainen. Lapsetkin syövät kuin suurta herkkua.
Tänä kesänä menestyi hyvin myös komposti. Siirryin metallisista kuution kokoisista kehikoista aumakompostin käyttöön. Kehikot olivat hankalia tyhjentää, eivätkä ne olleet merkittävästi siistimpiäkään. Niinpä puutarhan metsäisellä laidalla on nyt kahdesta neljään eri vaiheissa olevaa kompostikasaa, jotka siirtyvät pari kertaa vuodessa jonossa eteenpäin, kun valmista kompostia käytetään ja keskentekoiset käännetään. Yllätyksekseni alkukesästä aloitettu kasa. jota rakensin heinäkuun alkupuolelle asti, oli jo lähes käyttökelpoista multaa. Olikohan siihenkin syynä lämmin ja kostea kesä, auman isompi koko ja kompostoitumisen kannalta parempi rakenne, vai ensimmäistä kertaa mukaan sekoitettu pollenpotku? Aumaan laitoin pohjalle oksia, risuja ja muuta karkeampaa ainesta, ja sitten kerroksittain viherjätettä, haravoituja lehtiä, biojätekompostorin puolikypsää tuotosta ja hevosenlantaa. Monessa ohjeessa kehotetaan peittämään kasa pressulla, etteivät ravinteet huuhtoudu sadevesien mukana, mutta mulla on kompostin paikka puiden katveessa, ja ongelmana on pikemminkin liika kuivuus. Talveksi taidan nyt kuitenkin pressun levitellä.
Pensashanhikit jaksavat iloisesti kukkia syyskuussakin. Olen näihin aika ihastunut. Jännityksellä seuraan, miten tänä syksynä istutetut McKay´s White ja Lovely Pink selviävät talvesta. Niillä on aika eteläinen vyöhykesuositus (III-IV), mutta kokeillahan aina saa 🙂 Kuvassa vähän varmempi ja pohjoisempi Sandved.
-Marjukka
Sirkkeli ja sukkapuikko 